Helsingin Pörssiklubin säätiön palkinto taloustutkijoille

Helsingin Pörssiklubin säätiö on myöntänyt vuosittaisen tunnustuspalkintonsa vuoden 2023 mielenkiintoisimman kansantaloustieteellisen artikkelin kirjoittajille. Palkinnon jakotilaisuutta vietettiin Helsingin Pörssiklubilla maanantaina 3.6.2024.

Säätiön jakaman tunnustuksen sai Panu Kalmin, Saara Vaahtoniemen, Anu Raijaksen, Mette Rannan, Olli-Pekka Ruuskasen ja Gökhan Buturakin muodostama kirjoittajaryhmä Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 3/2023 julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista ”Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa”. Tunnustuspalkinnon suuruus on yhteensä 18 000 euroa.

– Palkittava työ on kansallisesti merkittävä, ja saamme tutkittua tietoa suomalaisten talousosaamisesta niin nuorten kuin aikuisten osalta, Helsingin Pörssiklubin säätiön hallituksen puheenjohtaja Arja Talma summaa tutkimuksen ansioita.

Kyseessä on ensimmäinen säätiön myöntämä palkinto ansioituneesta taloustutkimuksesta, mutta tunnustus on tarkoitus jakaa jatkossa säännöllisesti eräänlaisena kotimaisen taloustieteen ”Nobelina”. Tämä tukee säätiön tarkoitusta edistää talouden tutkimusta, opetusta, ammattikasvatusta sekä yleistä talouselämää. Vaikka säätiö on Pörssiklubista erillinen itsenäinen toimija, sen tukema taloustutkimus kiinnostaa varmasti myös klubilaisia, ja erilaisten ihmisten yhteen tuominen palvelee maan talouselämää laajemminkin.

Talousosaaminen puntarissa

Tunnustuksen jakotilaisuudessa kuultiin, kun Saara Vaahtoniemi, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti ja yksi tunnustuksen saajista, kertoi tarkemmin tutkimuksen sisällöstä.

Talousosaaminen jaettiin kolmeen pääosa-alueeseen: taloudelliseen tietämykseen, taloudelliseen käyttäytymiseen sekä taloudellisiin asenteisiin. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin digitaaliseen talousosaamiseen sekä vakuutusosaamiseen. Vaahtoniemi kertoo tarkemmin, mitä eri osa-alueet pitävät sisällään.

– Ensimmäinen palikka oli taloudellinen tietämys, joka antaa eväät oman talouden hallintaan. Tässä tarkastellaan, miten hyvin henkilö on kykenevä ylipäänsä vertailemaan erilaisia finanssituotteita ja tekemään oman talouden kannalta järkeviä taloudellisia päätöksiä.

Tietämystä mitattiin kysymyksillä, joiden aiheina olivat inflaatio, pitkän aikavälin säästämisen hyödyt, korot ja erityisesti korkoa korolle ilmiön ymmärrys sekä riskituottojen hajauttaminen.

Vaahtoniemi kertoo, että taloudellisen tietämyksen kysymyksissä eniten oikein vastasivat työikäiset, nelikymppiset vastaajat. Miehiltä löytyi talousosaamista naisia enemmän, ja pistemäärä korreloi myös vahvasti korkeamman koulutustason kanssa. Omana korkean osaamisen joukkonaan erottuivat myös yrittäjät – kenties siksi, että he oman liiketoimintansa kautta ovat enemmän tekemisissä erilaisten raha-asioiden kanssa.

Nuorilla, alle kolmekymppisillä, vastaajilla oli Vaahtoniemen mukaan heikompi tietämys muun muassa inflaatiosta. Hän arvioi syyksi sen, etteivät he ole henkilökohtaisesti kokeneet sen vaikutuksia elämässään yhtä selkeästi kuin vanhemmat vastaajat.

– Seuraava komponentti on taloudellinen käyttäytyminen. Mitattiin esimerkiksi sellaisia asioita, tekeekö vertailua ennen isoja ostopäätöksiä ja maksaako laskut ajallaan. Pelkästään taloustiedon, eli sen ensimmäisen komponentin, taitojen hallinta, ei välttämättä aina tarkoita, että oma käytännön toiminta vastaa sitä tietotasoa.

Vaahtoniemen mukaan käyttäytymistä voi verrata huoleton-konservatiivinen -akselilla, mutta yhdenlaista käytöstä ei silti sovi pitää automaattisesti toista parempana. Käyttäytymistä ohjaavat useat tekijät. Esimerkiksi hyvätuloisen ei välttämättä tarvitse olla yhtä tarkka kulutuksestaan, jolloin suhtautuminen voi olla siksi huolettomampaa.

Tutkimuksen kolmas komponentti olivat taloudelliset asenteet, jotka vaikuttavat ihmisen päätöksiin ja käyttäytymiseen. Tässä osiossa pyrittiin mittaamaan erityisesti rahaa, säästämistä ja tulevaisuuden suunnittelua koskevia asenteita.

Digitaalisen talousosaamisen kasvava merkitys

Uutena mittauskohteena tutkimuksessa oli mukana digitaalinen talousosaaminen, mikä tarkoittaa taloustaitojen soveltamista digiympäristössä sekä työkalujen, kuten digitaalisen maksamisen ja mobiiliverkkopankkien, turvallista käyttöä.

Vaahtoniemi muistuttaa, että Suomi on ollut edelläkävijä pankkitoiminnan digitalisoitumisessa. Digitaaliset työkalut helpottavat maksuliikennettä, mutta varjopuolena helppous voi kannustaa ylikuluttamiseen tai ylivelkaantumiseen. Myös verkkohuijaukset ovat yleistyneet uusien teknologioiden myötä ja helppojen pikaluottojen yleistyminen on aiheuttanut ongelmia.

Vaahtoniemi kertoo, että digitaalisen talouskäyttäytymisen tulokset vastaavat pitkälti yleisen talousosaamisen tuloksia. Hieman yllättävänä hän pitää sitä, että nuoret vastaajat saivat testissä alhaisimmat pisteet.

– Aina puhutaan, että nuoret ovat diginatiiveja ja tietävät kaiken. Mutta tämän selvityksen pohjalta huomattiin, että kun tulee kysymykseen turvallisuus ja muut tällaiset asiat, niin eivät he sitten välttämättä olekaan niin digihuippuja.

Digitaalisessa osaamisessakin koulutus korreloi vahvasti korkeiden pisteiden kanssa. Myös yrittäjät erottuivat jälleen joukosta tietämyksellään. Kuten yleisessä talousosaamisessa, miehillä oli asioista enemmän tietoa, mutta asenteissa ja käyttäytymisessä naiset saivat korkeammat pisteet, joten yhteispisteissä ero ei jää kovin suureksi.

Suomalaisten osaaminen kohtalaista

Vaahtoniemi vertaa lopuksi suomalaisten talousosaamista kansainvälisiin tuloksiin. Tutkimuksessa noudatettiin OECD:n talousopetuksen verkoston ohjeita, jotta aineistoa voidaan hyödyntää myös kansainvälisessä vertailussa. Suomalaiset sijoittuvat kohtalaisen hyville pisteille, hieman keskiarvon yläpuolella muihin OECD-maihin verrattuna.

– Suomi tosiaan sijoittui ihan hyvin, mutta monissa mittareissa verrokkimaihin oltiin vähän jäljessä. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi siellä paikoin olivat paremmilla pisteillä kuin Suomi, mutta ei toivo kuitenkaan ole menetetty.

Parannettavaa löytyisi Vaahtoniemen mukaan nuorten aikuisten joukosta, sillä nuorilla taloustietämys on pienintä ja heidän tuloksensa ovat heikompia muillakin mittariston osa-alueilla.

Vaahtoniemi sanoo, että Suomen kouluissa on kuitenkin laitettu paljon panoksia talousosaamiseen, ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Lisäksi Suomesta löytyy toimivaa verkostoyhteistyötä eri sektorien välillä, minkä pohjalta on hyvä kehittää vahvempaa talousosaamista.

Lataa esitelmämateriaali: Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa -lounasesitelmä